Miten reagoit siihen, että toisella on jotakin kallista? Mitä ajattelet Applen tuotearsenaalista junassa vieressäsi istuvalla ihmisellä? Mitä ajatuksia herättää ihminen, joka on rahdannut viikonloppureissulle matkalaukullisen tai useamman kassillisen tavaraa? Näitä kysymyksiä olen miettinyt. Miksi ensimmäisenä kalliita asioita omistavasta ja käyttävästä ihmisestä tulee mieleen ylimielisyys? Miksi on noloa kantaa paljon tavaraa lyhyelle matkalle?
Usein itsekin sorrun ajattelemaan asiat vaikeimman kautta, vaikka ajatuksenkululle olisi helpompikin reitti. Miksi vaivautua pahastumaan toisen omaisuudesta, oli sitä sitten paljon tai vähän, oli Applea tai ei. Miten se vaikuttaa minun elämääni, miten toiset elävät? Tätä voi tietysti soveltaa moneen muuhunkin tilanteeseen, ja sitä yleensä pyrinkin tekemään, jos koen loukkaantuvani tai pahastuvani toisten tavoista tehdä asioita. Koska loppujen lopuksi, mitä väliä? Ainoa, mitä toisten elämäntyylistä pahastumisesta kostuu, on oman pahan olon lisääntyminen.
Ensi kerralla kun meinaa pahastua toisten asioista, kannattaa imeä ilmaa kiduksiinsa ja todeta, että eihän siitä mitään hyvää seuraisi kenellekään. Sen sijaan voi vaikka ajatella kauniita kukkia, ja sitä kuinka maa on kohta täynnä niitä. Varsinkin voikukkia, jotka ovat ihanan keltaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uteliaisuus toi sinut tänne.