Juuri tuossa eilen laskeskelin, että olen ollut jo noin kolme kuukautta lakto-ovo-vegetaristi. Mikä on sitten lakto-ovo-vegetaristi? Olen päässyt avaamaan kyseistä käsitettä monelle, ja avaan sen teillekin. Käytännössä termi tarkoittaa, että eläinkunnan tuotteista syön kananmunaa ja maitovalmisteita. Tykkään sanoa, etten syö mitään, mikä on elänyt joskus.
Mutta miksi olen valinnut rajoittaa ruokavaliotani näin? Olen kasvissyöjä kolmesta pääsyystä: eettisistä ja ekologisista syistä, sekä siksi, että ajatus jonkin eläneen syömisestä alkoi tuntua pahalta. Ennen kuin tein lopullisen päätöksen olla kasvissyöjä, kyselin kasvissyöjäystäviltäni, miksi he olivat kokeneet kasvissyönnin hyvänä päätöksenä. Kasvissyönti säästää ympäristöä, tuntuu, että tekee jotakin oikein, on kevyempi olo... Syitä oli monia, pieniäkin! Kasvissyöjänä on tavallaan voinut ostaa omatuntonsa puhtaaksi, kun ei vain istu tumput suorina ja katso, kun maailma menee aina vain huonompaan suuntaan. Aika isoja ajatuksia, vaikka mittakaava on pieni, mutta on pakko uskoa omien tekojensa vaikuttavuuteen, sillä muuten kaikesta tulee merkityksetöntä.
Idea kasvissyönnistä lähti kavereilta ja yhdestä tietystä kokemuksesta kesäisistä illanistujaisista. Tarjolla oli lampaan ribsejä, ja otin niitäkin lautaselleni. Sillä hetkellä koin todella vahvana sen, että minullakin on kylkiluut ja nuo samat lihakset. En saanut ribsejä syötyä.
Vielä vuosi sitten olin se henkilö, joka rakastaa lihaa yli kaiken. Tiedostin kyllä, kuinka epäekologista lihan syöminen oli, mutta pyrin puolustelemaan sitä itselleni sillä, etten pystyisi luopumaan lihasta, sillä se on niin hyvää. Ja silti, tässä sitä ollaan! Lihasta luopuminen kävi itselleni hyvin helposti loppujen lopuksi.
Kasvissyönti on saanut minut pitämään ruoanlaitosta ihan uudella tasolla. Olen myös paljon avoimempi uusille ruoille ja ruoka-aineille, ja käytän mausteita paljon reippaammin. En ole laihtunut saatika lihonut, en koe itseäni mitenkään erilaiseksi, mutta saan ruoasta enemmän iloa, eikä sen syöminen tunnu pakkopullalta. Onko kasvissyönnistä ollut minulle mitään haittaa? Ei. Kasvisruoan laittaminen vaatii toisinaan hieman enemmän valmisteluja, kuin sekaruoan, mutta yleensä kasvisruoat ovat helppoja laitettavia ja oikeastaan vain mielikuvitus on rajana keittiön puolella. Asun vanhempieni luona vielä toistaiseksi, ja kasvissyönnin sovittaminen kahden sekaanin ruokailuun on yllättävän helppoa. Teen paljon ruokaa itse, joten yhden ihmisen ei tarvitse tehdä kaksia ruokia, ja yleensä voimme käyttää samoja lisukkeita, esimerkiksi pastaa. Vanhempani ovat ottaneet kasvissyöntini todella hyvin vastaan ylipäätään, joten myös he ovat avoimia kasvisruoille.
Kasvissyöjänä pitää olla tarkka siinä suhteessa, että saa kaikki tarvittavat suojaravintoaineet ja proteiinit ruokavaliosta. Tämä on kuitenkin helppoa, kun muistaa syödä monipuolisesti, ja erityisesti palkokasveissa ja himotuissa uutuustuotteissa Nyhtökaurassa ja Härkiksessä on paljon proteiinia. Itse otan myös B12-vitamiinilisää päivittäin, sillä sitä ei saa kasvikunnan tuotteista. Nyt päivän lyhetessä pitäisi alkaa napsia myös D-vitamiinia.
Kun joku on kysynyt minulta, olenko vegaani, olen vastannut, että en vielä. Sitten, kun muutan omilleni, aion ainakin kokeilla veganismia. Olen nyt jo alkanut käyttää ruoanlaitossa vegaanisia valmisteita, kuten kaurakermaa tavallisen kerman sijasta. Yritän myös karsia liivatteen pois, mikä hankaloittaa karkinsyöntiä hieman, muttei ole mitenkään mahdotonta. En ole myöskään ikinä ollut mikään juustokakun ystävä, joten sekään ei ole suuri menetys.
Jos on harkinnut kasvissyöjäksi tai vegaaniksi ryhtymistä, nyt on juuri täydellinen aika sille. Kaupat kukkivat uusia vegetuotteita päivittäin, ja tuntuu, että ihmiset ovat avoimempia kasvissyönnille ja sen mahdollisuuksille. Kasvissyönnistä uutisoidaan nyt enemmän kuin koskaan ja reseptisivustot pullistelevat kasvisruokareseptejä. Veganismia minulle ovat avanneet myös Facebookin ryhmät, kuten Sipsikaljavegaanit ja Vegaaniset kasvisruoat. Jos tykkää syödä paljon ulkona, monet ravintolat ovat ottaneet listoilleen enemmän kasvis- ja vegeruokia.
Kasvissyönti on antanut minulle paljon hyvää, enkä koe varsinaisesti menettäväni mitään, kun en syö lihaa. Kasvisruoasta saa myös hyvin helposti terveellistä, eikä se sulje pois mättöruokaakaan. Varsinkin Sipsikaljavegaaneissa olen päässyt vegaanisen mättöruoan maailmaan, eikä siitä puutu ainakaan rasvaa tai herkullisuutta. Kasvissyöntiin ei myöskään tarvitse sitoutua jokapäiväisesti hamaan kuolemaan saakka, vaan ruokalistalle voi lisätä vaikka yhden kasvisruoan viikossa. Esimerkiksi K-Ruoka.fi on auttanut minua herkullisten ruokien löytämisessä.
Todennäköisesti unohdin mainita jotakin hyvin tärkeää aiheeseen liittyen, mutta kommentteihin voi jättää mainitsemisen tai kysymisen arvoisia asioita!
